TSL Talous- ja hyvinvointipolitiikan seminaari 12.5.2012 Lahden Kansanopistolla
18.5.2012
Talous- ja hyvinvointipolitiikan Lahden seminaari järjestettiin lauantaina 12.5.2012 koko päivän tapahtumana Lahden kansanopistolla. Seminaarin teemana oli kuntatalous ja hyvinvointi ja aihetta käsiteltiin otsikolla Uhkaavatko talousnäkymät hyvinvointiamme? Pitkä päivä aloitettiin 9:30 tukevalla aamiaisella, jonka jälkeen seminaarin puheenjohtaja, Lahden kansanopiston rehtori ja opetusneuvos Ville Marjomäki lausui tapahtuman avaussanat opiston isossa auditoriossa. Puheenjohtajan kysymys kuului, onko kuntien ahdinko alkuperältään kotikutoinen vai kansainvälisen talouden väistämätön seuraus. Aamupäivän asiantuntijana kuultiin Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkijaa Heikki Taimiota. Hän kertoi kansainvälisen talouskehityksen tämän hetken uhkakuvista otsikolla öljy ja euroalueen kriisi. Taimio pohti, onko valtion ja kuntien talous kestävällä pohjalla ja kuinka käy kansalaisten hyvinvoinnille. Euroalueen finanssikriisiin suurimpana syyllisenä erikoistutkija Taimio piti Saksaa. Siellä käynnistyi sisäinen devalvaatio 2002, jolloin palkkojen nousu jäädytettiin ja työehtoja heikennettiin. Ensin nämä toimet paransivat Saksan kilpailukykyä, mutta sitten kun Saksan vaihtotaseen ylijäämä koheni merkittävästi, alkoi ulkomailta tullutta rahaa virrata pankeille, jotka alkoivat syytää lainarahaa tuleville kriisimaille, kuten Kreikalle. Seurauksena oli näiden kriisimaiden hallitsematon velkaantuminen. Suomen ulkomaankaupan tilanteesta Taimio totesi, että vientiponnisteluja olisi lisättävä erityisesti kehittyviin maihin ja hän viittasi nimen omaan idän suuntaan. Maailmantalouden näkymistä Taimion listasi muun muassa, että veronkorotukset ja julkisten menojen leikkaukset jarruttavat kehittyneiden maiden kasvua. Lounaan jälkeen siirryttiin iltapäivän osioon, jossa käsiteltiin kuntien taloutta ja kuntauudistusta. Kuntatalouden pariin seminaarin johdatti Suomen Kuntaliiton kuntatalouden asiantuntija, apulaisjohtaja Reijo Vuorento. Hänen aiheenaan oli miten käy hyvinvointipalvelujen ja Vuorento teki hyvin kattavan kuntien kehitystä koskevan tilannearvion. Hänen mukaansa peruskunnan on oltava riittävän vahva, jolloin se pystyisi paremmin hallitsemaan markkinoita. Myös kunnallisen politiikan tekijät voisivat Vuorennon mielestä olla päätoimisia. Hän ei pitänyt niin sanottua pormestarimallia huonona vaihtoehtona. Iltapäivän osion jatkeeksi Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Salmi teki analyysin Lahden kaupungin taloudellisen kehityksen edellytyksistä. Lahden kaupungin talous on viime vuodet ollut tasapainossa. Tästä huolimatta kaupunki on joutunut rahoittamaan merkittävän osan investoinneistaan lainarahalla; kaupunki on siis velkaantunut. Lahden kaupungin taloussuunnitelmakauden 2012-14 aikana Suomen kansantalouden arvioidaan kääntyvän kasvuun, mutta kasvu tullee olemaan totuttua hitaampaa. Lahden kuntatalouden alijäämäisyyden arvioidaan kääntyvän ylijäämäiseksi vuonna 2014. Tämän muutoksen aikaansaamiseksi Lahden kaupungin talousarviossa edellytetään menojen kasvun leikkaamista. Toisaalta talousasiantuntijamme ovat kuitenkin arvioineet, että veronkorotukset ja julkisten menojen leikkaukset jarruttavat kehittyneiden maiden kasvua. Päivä päätettiin noin klo 16 loppukeskusteluun ja Lahden kansanopiston rehtorin, opetusneuvos Ville Marjomäen päätössanoihin. Esko Sutela |