Seikkailumatka talouselämän ja yhteiskunnan haastaviin kysymyksiin

Talouden kehitys on noussut viimeaikoina laajan yhteiskunnallisen keskustelun keskipisteeksi niin tiedotusvälineissä, poliitikkojen puheissa, kuin laajempien kansalaispiirien keskuudessakin. Keskustelun sävy on ollut osin hajanaista ja hämmentynyttäkin, vastauksia on puuttunut. Eikä ihme. Kansainvälisen talouden kriisit ja arvaamattomat heilahtelut tuntuvat yhtä hyvin valtion, kuntien, yritysten ja yksittäisten perheiden sekä kansalaisten arkipäivää säätelevissä budjeteissa. Ihmiset havaitsevat elävästi miten ennustamattomuus ja epävarmuus tuntuvat hallitsevan ympärillä olevan yhteiskunnan muutoksia. Maailma on kutistunut ja Suomi tullut kiinteäksi osaksi sen levottomuutta, eikä paluuta takavuosien joskus vakaaksi koettuun ja kotoa käsin ohjattuun kehitykseen ole näköpiirissä.

Merkittävä osa keskustelua liittyy julkisen talouden - valtion ja kuntien - asemaan ja roolin muutokseen. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Suomessa on johdonmukaisesti toteutettu lähidemokratian vahvistamista siten, että yhteiskunnallisten palvelujen järjestämisvastuuta on siirretty valtion piiristä kuntien vastuulle. Kaikki ei kuitenkaan ole mennyt siten kuin on vakuutettu tapahtuvan. Nyt ovat kunnat tehtävineen taloudellisessa ahdingossa ja huoli palvelujen sekä laadusta että riittävyydestä kasvaa.

Kysymys kuuluu, onko kuntien ahdinko alkuperältään kotikutoinen vai kansainvälisen talouden väistämätön seuraus? Ja vastaus on, kumpaakin. Siitä huolehtivat vapaat pääomamarkkinat, kehittynyt teknologia ja politiikka yhdessä. Kotitalouksien ja globaalitalouden täydellinen erottaminen ei enää ole mahdollista, on vain pyrittävä ymmärtämään niiden toisiinsa kietoutumisen luonnetta ja tehtävä ratkaisuja sen ymmärryksen varassa.

TSL Lahden seudun opintojärjestö teki - keskustoimistonsa tukemana - uroteon järjestämällä tätä asiakokonaisuutta käsitelleen talousseminaarin Lahdessa 12.5.2012. Mukana oli runsas asiasta kiinnostuneiden lahtelaisten joukko, joka sai varmuudella täyden vastineen lauantaipäivän viettämisestä vaativien, mutta erinomaisen mielenkiintoisten kysymysten parissa. Seminaarin laadun takasivat tasokkaat alustajat, jotka olivat valmistautuneet tehtäväänsä laatimalla myös erinomaiset opintoaineistot, joista riittää luettavaa vielä kotiläksyiksikin. Luennot kattoivat hienolla tavalla kansainvälisen talouden ja Suomen kansantalouden suhteet (Heikki Taimio), kuntien kehitystä koskevan tilannearvion (Reijo Vuorento) ja Lahden kaupungin taloudellisen kehityksen edellytyksiä koskevan analyysin (Kari Salmi).

TSL väki toteutti tämän seminaarin myötä paitsi korkean tason tiedon välittämistä, myös yhteiskunnallisen keskustelun ja kansalaisaktiivisuuden parhaita perinteitä. Kiitos ja lisää tätä!

Ville Marjomäki

Kirjoittaja on opetusneuvos ja Lahden Kansanopiston rehtori, joka toimi seminaarin puheenjohtajana.