Työväen Sivistysliitto TSL ry:n pääsihteeri Katri Söder toi liiton tervehdyksen kevätkokouksellemme

Työväen Sivistysliitto TSL on työväenliikkeen arvopohjaan sitoutunut järjestöjen oppilaitos, joka rohkaisee ihmisiä vaikuttamiseen yhteiskunnassa.

Pääsihteerin puhe 20.4.2023
 

Hyvät ystävät

Kiitos kutsusta tänne TSL:n Lahden Seudun Opintojärjestön edustajiston sääntömääräiseen kevätkokoukseen. Olen itse kotoisin Nastolasta, ja aloittanut järjestötoimintani Lahdessa, joten voisin melkein sanoa, että olen nyt täällä ”kasvattiseurani” kokouksessa. Tällä hetkellä toimin Työväen Sivistysliiton pääsihteerinä, ja siinäkin roolissa on mukava tulla vierailemaan aktiivisen opintojärjestön kokoukseen.

Vesa pyysi sanomaan jotain alueellisten opintojärjestöjen merkityksestä sivistystyön edistäjänä 2020-luvulla. Sitä ennen haluan kuitenkin viedä meidät hetkeksi historiaan, aikaan ennen Työväen Sivistysliittoa, 1800 -luvulle. Suomi ei ollut vielä itsenäinen, ja niin sanottu vapaa sivistystyö oli luonteeltaan enemmänkin eliitin ylhäältä alaspäin suuntaamaa kansan valistamista. Mitään yhtenäistä kansaa ei toki ollut olemassa, mutta saattaa olla, että valistustyön kautta sellaisen haaveiltiin syntyvän.

Nyt me tiedämme, että yhtenäisyyttä, osallisuutta ja rauhaa ei ikävä kyllä pystytty synnyttämään tällaisella ylhäältä suunnatulla valistustyöllä. TSL:n perustaja Väinö Voionmaa kuvasi heti sisällissodan jälkeen, että veriteot ovat seurausta sysimustasta hengenpimeydestä, ja että tarvitaan henkilökohtaisesti vaikuttavaa työtä omien keskuudessa. ”Työväenliikkeessä täytyy jo vihdoinkin päästä alkuun suurensuuntainen ja syvä kulttuurityö”, hän sanoi. Tämän ajatuksen pohjalta perustettiin Työväen Sivistysliitto.

TSL:n valmisteleva komitea julkaisi julistuksen työväelle. Sen mukaan TSL ei ollut tarkoitettu uudeksi, alimmista osistaan ylimpiin saakka itsenäiseksi järjestöksi toisten rinnalla, vaan niiden yhteiseksi elimeksi määrättyä tarkoitusta varten. Tässähän siis kuvaillaan opintojärjestön toimintaa! Tämän lauseen pohjalta syntyivät itsenäiset opintojärjestöt eri puolille Suomea. Jo vuonna 1919 laadittiin myös mallisäännöt paikallisille toimijoille, ja yhä tänäkin päivänä meillä on käytössämme opintojärjestöjen mallisäännöt. Tuolloin tosin puhuttiin paikallisista sivistystoimikunnista.

Julistus työväelle päättyi: temmatkoon työväen sivistysliike mukaansa työväenjärjestöt järjestöinä ja niiden jäsenet yksilöinä. Tässäkin lauseessa kuvataan sitä, miten opintojärjestöt paikallisella tasolla tempaavat matkaansa niin järjestöt, kuin yksilöt. Tämä oli totta vuonna 1919, ja se on totta myös nyt.

Edelleen TSL:ssa ja sen opintojärjestöissä tehdään arvokasta työtä. Väinö Voinmaa on sanonut, että tärkeäpää kuin se, mitä teemme, on se, miten teemme. Meidän tapamme toimia ei ole ylhäältä alaspäin valistaminen, vaan me toimimme vertaisina rinnalla kulkijoina, työväenliikkeen yhteen kokoavana voimana, työväen omaehtoisen sivistyksen mahdollistajina. Järjestämme koulutusta yhdessä järjestöjen kanssa elinikäisen oppimisen, hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden sekä demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan edistämiseksi. Tämä on kautta aikojen ollut merkittävä tehtävä yhteiskunnassa, ja nyt tuntuu siltä, että tehtävä käy yhä tärkeämmäksi. 

Siksi haluankin nyt lausua kiitokseni teille vapaan sivistystyön sankareille. Teille, jotka olette tehneet vapaaehtoisvoimin paljon työtä työväen omaehtoisen sivistystyön edistämiseksi, aktiivisen kansalaisuuden, osallisuuden, rauhan ja demokratian hyväksi. Kiitos teille, jotka olette mukana vapaan sivistystyön kehittämisessä, tekemässä sitä historiaa, josta sadan vuoden kuluttua kirjoitetaan kirjoja. Toivotan teille voimia ja iloa arvokkaassa tehtävässänne.

Antoisaa ja voimauttavaa kevätkokousta!